Happy days

Talvi on ohi. Lasten sukset ja luistimet päivitettiin aivan suotta - jäälle päästiin muutama hassu kerta, ladulle ei lainkaan. Vaan, onhan noilla käyttäjiä! Keskelle tammikuun paukkuvia pakkasia syntyi perheeseemme pikkuveli. Me tiesimme odottaa kolmatta poikaa, mutta pidimme asian salassa perheiltä ja sukulaisilta. Jotain yllätystä! 

Odotusaikana neuloin maailman pikkiriikkisimmän Happy days -haalarin Dropsin Merino Extra fine -langasta. 3,5 mm puikoilla mallista tuli vähän tarkoitettua timmimpi, mutta mahtui sentään meidän 4-kiloiselle vastasyntyneelle ja mahtuu edelleen. Haalarista tuli tosi suloinen, vaikka sininen olikin sinisempi kuin ajattelin. Kuvissa pikku-smurffi on vasta 9 päivän ikäinen, huomenna tulee täyteen 7 viikkoa. Sininen myssy ja junasukat ovat mumman käsialaa.

. 

Kettuhatut

Tein lankatilausta Tapion Kauppaan, kun palmikkokeeppi oli jäädä pahasti keskeneräiseksi, ja Alpakkajuhlan alethan ne siellä taas kuumotteli kohtalokkaasti. Mihinkäs sitä tarvitsisikaan nyt jotain ihanaa alpakkaa..?! Menisi samoilla postimaksuilla.. 

Ja kuin tilauksesta DROPSDesignin sivuilla osui silmiini tämä hurmaava kettu! 

.. ja niinpä tilata pätkäytin samalla langat poikien pipoihin. Olen jokseenkin fiksautunut neulomaan pojille aina samanlaiset pipot, ja tyylilleni uskollisesti he saivat samanlaiset jälleen kerran.

Itse myssyt valmistuivat melkeinpä yhdessä illassa, mutta kaikki muu aiheutti päänvaivaa sitten senkin edestä. Ohjeenmukainen virkattu reunus ei toiminut livenä ollenkaan, ja päädyinkin lopulta virkkaamaan siihen ihan peruspylväitä. Täysin tyytyväinen en ole tähänkään lopputulokseen, mutta kelvannee. Myös korvien ja silmien koukuttelu - kuonosta puhumattakaan - oli melkoista äheltämistä, vaan tulipahan valmista! Tein numeroa pienemmillä puikoilla kuin ohjeessa oli, minkä takia valitsin isommat koot. Ja venytin niitä vielä omassa päässäni. Ohuempi lanka toimisi paremmin, mutta tulipahan ainakin tosi lämpimät!

Kettupipot:

Ohje: DROPS Design

Koko: Kuopuksella 6-9 v, esikoisella 10-12 v 

Puikot: Sukkapuikot nro 7, virkkuukoukku nro 7.

Lanka: DROPS Andes 100 g, 65 % villa, 35 % alpakka + mustaa jämälankaa

Pojat kyllä tykkäävät näistä ja kuopus esittelee innoissaan kettuhattuaan: 

- "tää on hei ihan oikeeta alpakkaa" ;)

Niin.. Kovin valkealta ei tämä joulu vielä näytä. Toivottavasti saadaan edes vähän lunta ennen aattoa!

Vauhdikas viikonloppu

Pari päivää vierähti varsin lapsipainotteisissa merkeissä. Saatiin kummipoika siskoineen hoitoon viikonlopuksi ja painettiiin viiteen pekkaan pitkin Pihlajamäen pusikoita. 

Lapset ne ei kaipaa niin kauhean ihmeellistä ohjelmaa - puistoilua ja metsässä juoksemista, sorsien syöttöä, kirjastoa. Haltialassakin käytiin lampaita paijailemassa. Sunnuntaina satuttiin Salpausselän leikkipuistoon parahiksi Malmin seurakunnan ja Pihlajiston asukasyhdistyksen (?) syyspippaloihin: lapset viihtyivät aivan käsittämättömän varsin mielenkiintoisen ohjelman parissa kolme tuntia! Tarjolla oli musiikkia, standuppia, taikurishowta, tanssiesityksiä, ilmapalloja ja mikä parasta - metrilakua. Lopuksi saatiin sadekin niskaan, mutta mukava oli päättää kesäkausi tällaiseen hauskaan ja aurinkoiseen viikonloppuun. 

Maailman suloisimmat nuo kummipojan ylivalottuvat vitivalkoiset kikkarat <3.

Viikonlopun vietossa

Viikonloppufiiliksiä. Tarjoillaan kera instagrammattujen aamiaiskuvien :D

Olin 10 vuotta sitten Uppsalasta löytämieni ystävien kanssa perinteikkäällä mökkivisiitillä Pornaisissa. Perjantaina jäi työt pahanpäiväisesti kesken ja läksin toimistosta ajatellen, että ihanaa, vaikka joudun avaamaan koneen - täysin poikkeuksellisesti - myös sunnuntaina, sitä ennen fiilistelen syksyistä mökkimaisemaa ja neulon. Enkä neulonut silmukkaakaan! Koko viikonloppuna.. Enkä ole edelleenkään avannut sitä työfailia.. Mutta rentouduin kyllä, saunan, hyvän ruoan ja mainion seurueen merkeissä. Ja nukuinkin makoisasti ja pitkään. 

Ystäväni vanhempien mökki on kerrassaan mieletön idylli. Oikea kontu, turvekatto ja kaikki. 

Tänään oltiin poikien päiväkotikaverin syntymäpäivillä. Siellä aina jaksetaan keksiä lapsille kaikenlaista ohjelmaa ja kisaa. Mieleeni muistui Pinjata. Pitäisikö viritellä sellainen esikoisen lokakuisiin juhliin?

Hihat heiluu!

Olen mietiskellyt uuden blogin aloittamista jo vuoden päivät. En ole kuitenkaan tullut hullua hurskaammaksi edes blogini kantavasta ideasta/ punaisesta langasta (nimestä puhumattakaan!), mutta nyt - tarkalleen ottaen eilen aamulla - satuin keksimään tämän omasta mielestäni varsin osuvan nimen uudelle päiväkirjalleni, joten antaa palaa!

Blogi tulee ammoisen edeltäjänsä tavoin sisältämään erityisiin intohimoni kohteisiin liittyvää luovaa harrastustustoimintaa: käsitöitä ja keittiöjuttuja sekä muuta-mukavaa-kotoilua (jolteensakin puuhakkaan?!) perheenäidin näkövinkkelistä kuvattuna. Pidätän kuitenkin oikeuden toisinaan pohdiskella maailman menoa myös kodin neljän seinän ulkopuolella tehtyjen havaintojen pohjalta. Ja aikomukseni on kertoa niistäkin hetkistä, kun en saa aikaiseksi yhtään mitään. 

Tämä toimistossa napattu puhelinkuva viritelköön tämän hetken tunnelmiin. Blogin teemaa saa kunnian markkeerata pikkuruinen kesäkäsityöni - Novitan Ticoticosta neulotut junasukat. Elämäni ensimmäiset ovat nuo, tosi ihanat ja niin niin pienet. Kiikutin ne toissapäivänä Naistenklinikalle yhden vuorokauden ikäiselle kummipojalleni.

Kuvan taustalla voi havaita myös oman vatsanseutuni hivenen pyöristyneen.. Mahanahan alla pötköttelee perheemme kolmas lapsonen, jonka hautomista on tarkoitus jatkaa ensi vuoden puolelle. Juuri eilen saimme kurkata tulokkaan kuulumisia ultrassa ja kaikki vaikutti olevan kunnossa. Pikkuhiljaa tuntuu todemmalta, pieniä potkuja tuntuu viimeinkin.

Tervetuloa mukaan!